Jos koulujärjestelmä toimisi paremmin, helsinkiläisen Luca Lundgrenin, 21, palveluita ei tarvittaisi

Oppimisvaikeuksista kärsinyt helsinkiläinen Luca Lundgren, 21, alkoi auttaa muita – tällaisia terveisiä hän lähettää kouluille.

Helsinkiläinen Luca Lundgren, 21, muistaa edelleen ehkä ikävimmän muistonsa kouluajoilta.

– Minun piti lukea kirja loman aikana ja olin tehnyt kirjaraportin. Opettaja ei uskonut, että olin lukenut kirjan, vaikka olin käyttänyt ison osan loma-ajastani sen lukemiseen.

Tilanne harmitti. Tämä tapahtui Lundgrenin ollessa yläasteella. Kirjaksi hän oli valinnut Ilmari Kiannon Punaisen viivan, joka tuntui yläkoululaisesta vaikealukuiselta, mutta silti hän luki sen ja teki raportin.

– Olo oli todella turhautunut, kun opettaja ei uskonut minua.

Lundgrenilla on oppimisvaikeuksia, joita ei vielä yläasteella oltu havaittu.

Lisäksi hänellä on niin sanottu S2-tausta eli suomi on ollut toisena kielenä. Mellunmäessä asuneessa perheessä puhuttiin lisäksi pääosin ranskaa, vähemmän suomea. Äiti on puoliksi ranskalainen ja isä suomalainen. Kahden kielen puhuminen aiheutti haasteita, eikä kielten oppiminen ole aina muutenkaan ollut helppoa.

– Suomi alkoi tulla vahvemmaksi kieleksi vasta kun pääsin kouluun.

Jo ala-asteella Lundgrenista tuntui, että oppiminen oli ajoittain vaikeaa, mutta hän ei tiennyt, että mistä se johtui. Ajatus oppimisvaikeuksista iti kuitenkin mielessä, koska kaksoisveljellä oli jo ala-asteella todettu oppimisvaikeuksia.

Lundgren arvelee, että eniten vaikeuksia oli ala-asteella. Kun kielitaito kehittyi, koulunkäynti alkoi helpottua.

– Siitä sai lisämotivaatiota, kun alkoi ymmärtää.

Vajaa pari vuotta sitten Lundgren laittoi ensimmäisen kerran ilmoituksen Facebookin paikallisiin ryhmiin ja ryhtyi tarjoamaan yksityistunteja lapsille ja nuorille.

Lundgren uskoo, että hänellä on omien kokemusten siivittämänä mahdollisuuksia auttaa muita, samanlaisessa tilanteessa olevia. Toista on helpompi ymmärtää ja auttaa, kun on itse kokenut samaa. Suurimmalla osalla asiakkaista on niin ikään ollut S2-tausta ja vaikeuksia oppimisen kanssa.

– Suurimmalla osalla on jonkinlainen oppimisvaikeus. Monilla on todettu adhd, add tai autismi.

Nuorin asiakkaista on ollut kolmannella luokalla ja vanhin lukiossa. Tyypillisin oppiaine, johon lisäopetusta pyydetään on matematiikka ja äidinkieli.

– Jos on oppimisvaikeus, voi olla vaikeuksia hahmottaa asioita. Äidinkielessä taas se vaikuttaa moneen asiaan, jos on vaikeuksia lukea tekstiä.

Lundgren tapaa tutoroitaviaan usein julkisissa tiloissa, kuten Itäkeskuksen kirjastossa.

Nyt asiakkaita on ollut jo niin paljon, ettei nuoren miehen ole tarvinnut ottaa opintolainaa rahoittaakseen opintonsa.

Lundgren opiskelee toista vuotta Aalto yliopistossa. Pääaineena on markkinointi. Haaveena on ryhtyä yrittäjäksi. Jo neljä kesää Lundgren on pitänyt kaupungin rantakioskeja kahden veljensä kanssa eri puolilla Helsinkiä: Kallahdessa, Pikkukoskella ja Marjaniemessä. Kokemus innosti hakemaan kauppakorkeakouluun ja haaveilemaan yrittäjyydestä.

Lundgrenin tarina kuulostaa tuhkimotarinalta, jossa vaikeuksista huolimatta noustaan ja mennään kohti unelmia.

– Olen kyllä todella tyytyväinen tilanteeseen, jossa tällä hetkellä olen, hän toteaa.

Edelleen pitkien tekstien lukeminen saattaa tuntua hankalalta. Keskittyminen herpaantuu herkästi. Lukiossa opiskelua helpottivat äänikirjat.

– Näen paljon nuoria, jotka ovat hyviä, mutta kun tulee vaikeus, he eivät usko itseensä, hän toteaa ja korostaa hyvän itseluottamuksen merkitystä.

Ajatus tutoroinnista on vuosien aikana muuttunut.

– Ensin ajattelin, että turorointi on enemmänkin ihmisille, joilla on korkeat tavoitteet. Sitten huomasin, että he ovat tavallisia oppilaita, jotka haluavat vain pärjätä koulussa ja heillä on oppimisvaikeuksia.

Tutorilla on Lundgrenin mukaan yksi erityisen tärkeä tehtävä.

– Tutorin tärkein tehtävä on saada (oppilaalle) lisää itseluottamusta. Kun arvosanat alkavat parantua, alkaa tuntua siltä, että opiskelu on todella kivaa.

Omana kouluaikana Lundgrenista tuntui, ettei saanut kovinkaan paljon apua vaikeuksiinsa. Yksi syy on ehkä myös se, että oma lukivaikeus todettiin vasta lukiossa.

Tänä päivänä niukkojen resurssien keskellä kamppailevalta koulujärjestelmältä Lundgren toivoo ainakin yhtä asiaa.

– Jos lisää resursseja ei saa, pitäisi olla enemmän empatiaa kuunnella haasteita, joita oppilailla on. Jos koulujärjestelmä toimisi, minun ei tarvitsisi tutoroida ollenkaan. Resurssit vaikuttavat niin paljon.

Palataan vielä Kiannon Punaiseen viivaan. Yläasteen huonon kokemuksen jälkeen Lundgren tarttui siihen myöhemmin uudelleen.

– Annoin kirjalle vielä yhden mahdollisuuden. Luin sen lukiossa, kun tuli tehtäväksi lukea kirja ja ymmärsin silloin enemmän sen juonesta.

Kirjoittanut Sanna Jompero-Lahokoski (23.3.2024)